Historiaa

Osasto täytti tänä vuonna 60 vuotta. Perustava kokous pidettiin 30.8.1959.

Osaston juhlat olivat Työväentalo Puistolassa 07.09.2019

 

Arvoisat kutsuvieraat, hyvät toverit

 

Ennen, kun päästään nyt juhlittavan osaston historiaan. Todettakoon, että Vihtiin on perustettu ensimmäinen Suomen rakennustyöläisten liiton ammattiosasto jo 22.11.1925. Osasto on lakkautettu Helsingin raastuvanoikeuden päätöksellä vapunpäivänä 1931.

Rauno Nissola on parikymmentä vuotta sitten laatimassaan historiikissa maininnut, että tästä osastosta on jäljellä pöytäkirjat ja lippu. Niiden fyysisestä olinpaikasta minulla ei ole tietoa.

 

Kirkonkylään perustettiin ammattiosasto uudelleen 30.8 1959. Tässä talossa. Se toimi aluksi Nummelan os. 118. työhuonekuntana.

 

Puheenjohtajana perustavassa kokouksessa toimi Heikki Tapaninen. Sihteerinä Kaarlo Heino. Ensimmäiseen toimikuntaan (nykyisen yhdistyslain tarkoittamaan osaston hallitukseen) valittiinArvi Matikainen, Helge Torniainen ja Arto Viherkanto. Kokouksessa oli läsnä mm. Vieno Virtanen, joka lahjoitti osastolle 1000 mk. Työväentalo oli käytössä maksutta.

 

Osasto rekisteröitiin omaksi osastoksi v 1960. Rahastonhoitajaksi valittiin Vieno Virtanen. Virtanen hoiti pestiä v. 1963 loppuun. 1964 aloitti Arto Viherkanto. Tästä rupeamasta muodostuikin sitten varsin pitkäaikainen.v.1998 rahaston hoitajaksi valittiin Hannu Koskela. Koskelan vakanssi jatkuu edelleen.

 

Kuusikynnenluvun alussa kärsittiin 7 viikkoa kestäneestä lakosta. Lakon jälkeen rakennustoiminta vilkastui, osaston jäsenmäärä lähti kasvuun.

 

Kuuskymmenluku muodostui vilkkaaksi. Kannaottoja ja lausuntoja annettiin monille tahoille. TES-tavoitteita toimitettiin liiton päättäjille, paheksuttiin voimakkaasti SAK:n ja STK:n välille solmittua ns. runkosopimusta. Otettiin myönteistä kantaa RL:n aluejärjestön perustamiseen. Kuntaan oltiin yhteydessä moneen otteeseen. Kiirehdittiin kunnan rakennustöiden aloittamista, paheksuttiin kunnan maksamien palkkojen tasoa, otettiin kantaa ammattientarkastajan valintaan, -käyntikertojen määrään jne. Tuolloin oli vallitsevana käytäntönä, että kunta pyysi myös lausuntoja joistain ratkaistavina olevista asioista. Yksi tällainen oli juuri ammattientarkastajan vaali.

 

v.1963 osastolle hankittiin oma lippu.

 

v.1964 osaston jäsenmäärä oli kaksikertaistunut.

 

Vappumielenosoituksiin suhtauduttiin myönteisesti. Tarjottiin rahaa ja jalkatyötä.

 

V. 1967 Solmittiin valtakunnassa ensimmäinen Tupo. 3-vuotinen ns. ”Liinamaan paperi”. Tuohon paperiin suhtauduttiin useissa yhteyksissä varsin kriittisesti Sen katsottiin olevan jopa syynä laskevaan jäsenmäärään.

 

60-luvulla käytiin kamppailua myös 40-tuntiseen ja 5-päiväiseen työviikkoon siirtymisestä. Siirtymäkäusi vennähti 5-vuotiseksi. Eri aloilla siirtyminen toteutui eri tahdissa. Osasto on ottanut kantaa lauantaivapaan puolesta myös siinä tapauksessa, että työviikko ei muuten muodostukaan 40-tuntiseksi.

 

Tuohon aikaan osaston jäsenmaksut kerättiin ”käsin” Rahastonhoitajan lisäksi vuosikokouksessa päätettiin joskus myös toisen jäsenmaksun kerääjä valitsemisesta.

Jäseniä jouduttiin joskus myös erottamaan Usein syynä oli Jäsenmaksurästit. Usein ”armo saattoi käydä oikeudesta”. Rästiä kumuloitui jopa vuosiksi mutta lopulta päätös oli tehtävä. Maaliskuussa -64 erotettiin kertapäätöksellä 30 jäsentä.

 

v. 1965 osastolle hankittiin kirjoituskone. Samassa kokouksessa päätettiin, että jos osasto tarvitsee linja-autoa, kuljettajan tulee olla järjestäytynyt. Päätökselle tulikin neljä vuotta myöhemmin käyttöä. Osaston kymmenvuotis-juhlakokous pidettiin Siikarannassa ja kokoukseen mentiin tilauslinja-autolla.

 

Jo 1965 pidetyssä Vihdin työläisten yhteiskokouksessa oli annettu ”täysi tuki” SAK:n pyrkimyksille yhteistoiminnan aikaansaamiseksi Ammattiyhistysliikkeessä. 1977 Tehtiin vihdissä ensimmäinen vakava yritys SAK:n ammatillisen paikallisjärjestön perustamiseki. Perustava kokous pidettiin kuitenkin vasta 15.1.1981. Nummelan työväentalossa. Osastomme on ollut mukana perustamassa paikallisjärjestöä. Osasto on ollut aktiivisesti mukana koko sen toiminnan ajan. Osaton lippu on nähty poikkeuksetta joka kerta paikallisjärjestön Vapputapahtumassa. Lisäksi jäsenellämme Pentti Heinosella oli monivuotinen ”kestopesti” Suomen lipun kantajana kulkueen keulassa. Paikallisjärjestö liitettiin Lohjan paikallisjärjestöön v. 2014.

 

1968 toiminta on ollut niinkin vilkasta, että on perustettu kirves-, betoni- ja apumiesjaostot. Toiminnassa ovat olleet myös urheilujaosto ja huvitoimikunta.

 

70-luvulla on perutsettu kolmen vihtiläisen osaston yhteiset ammattialajaostot, sekä naisjaosto.

 

Varoja on kerätty myös tanssimalla. Tansseja on järjestetty ainakin Siippoon Aholassa ja Työväentalo Puistolassa.

 

Yhteisurakka oli 70-luvulla ”päivän sana” sen hyvistä ja huonoista puolista on käyty viklasta keskustelua.

 

Nummelan terveysaseman työmaan aloitusta on käyty kiirehtimässä aina Helsingissä Työministeri Arvo Aallon puheilla saakka.

 

 

 

80-luvulla on otettu uusia toimintamuotoja. On järjestetty erillaisia virkistystapahtumia, kuten pikkujouluja, kotimaan kesäretkiä, laivaristeilyjä. Ensimmänen laivaristeilyn ja kesäretken yhdistelmä on toteutunut Ahvenanmaalle kesällä -81. On järjestetty pilkkikilpailuja Karkkilan ja Nummelan osastojen kesken. Järjestämisvuorot ovat kiertäneet.

 

Tuolloin on myös ns, sidosryhmäyhteistyö ollut vilkasta. Avustuksia on annettu: Vasemmistopuolueiden paikallisille yhdistyksille TUL:n urheiluseuroille, rauhan- ja solidaarisuuden toimijoille, Tammisaaren punavankimuistomerkin pystyttämiseen jne. Yhteistyö on ollut tiivistä myös: E-liikkeen, Kansa-yhtiön ja Osuuspankin sekä APJ:n kautta Säästöpankin suuntaan.

 

V. -83 on liitytty nyt jo lakkautettuun aluejärjestön opintorahstoon.

 

6.2.1989 Rakennusliiton Ojakkalan osasto 170. yhdistyi osastoomme. Tuossa yhteydessä on ”heitetty ilmaan” ajatus myös Vihdin ja Nummelan osastojen yhdistämisestä. Kaikkien kolmen vihtiläisen osaston yhdistämisestä on ollut puhetta ainakin jo v.-72.

 

v. -97 on avustettu Lapikkaannummen muistomerkkihanketta.

 

APJ:n Vapputapahtuma siirtyi Nummelaan v. -90. Kukkienlasku vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille Vihdin Uudella hautausmaalla jatkuu edelleen.

 

v. 2000 on hankittu tietokone ja siirrytty sähköiseen rahaliikenteeseen.

 

Tulin 2010 valituksi osaston puheenjohtajaksi. En oikein osaa pitää sitä aikaa historiaan kuuluvana. Ehkä joku muu joskus selailee niitä pöytäkirjoja.

 

Tulkoon kuitenkin mainituksi, että Osasto on pitänyt tarvittavat kokoukset, tehnyt tarvittavat henkilövalinnat ja yhdistysrekisteri-ilmoitukset. Lähettänyt aluejärjestön edustajistoon ja maakokoukseen edustajansa. Asettanut Liittokokousvaaleihin ehdokkaita Osallistunut vaihtelevasti aluejärjestön veteraanitoimintaan. Myöntänyt Luksian Nummelan toimipisteen rakennuslinjan opiskelijoille vuosittain stipendejä.

 

Laati: Olavi Vauromaa